Ja Helsigin Studiolle:
Imatralta tulon jälkeisenä tiistaina kävin nakkaamassa Tonille taustalaulut muistitikulla. Samalla sovittiin seuraavat äänityspäivät. Tehtiin sellanen suunnitelma, että mennään ainakin Antin kanssa pyörähtämään loppuviikosta pajalla ja äänitetään ainakin lauluja. Studiolla oli kuitenkin niin kiireistä ja täyteen buukattua, että meidän sessiot siirtyi seuraavalle viikolle.
Seuraavalla viikolla mentiin sitten keskiviiko iltapäivästä kattomaan mitä tehtäis. Antti paikkaili joitakin lauluosuuksia ja lisäksi äänitettiin kitarat biisiin nimeltä Pink Hand-Cuffs. Kyseinen biisihän jäi viimeksi kesken sähkökatkoksen takia. Tähän kappaleeseen Antti soitti säkeistökitarat. Sillä oli jotenkin groovempi tyyli soittaa se kuin mulla tai Villellä. Ite naputtelin kertosäkeen humppakuvion nauhalle.
Päivä jäi kohtuu lyhyeksi ja huomattiin, että tässähän alkaa tulla kiire saada levy ajoissa valmiiksi. Niinpä tehtiin erikoisjärjestelyjä. Pasi hyppäisi äänityspöydän taakse ja tulisimme lauantaina omin nokkinemme äänittämään lauluosuuksia. Toni voisi viettää kotona ansaittua laatuaikaa. On sen verran painanut hommia kaikenmaailman orkesterien kanssa.
Huomattiin, että homma toimi omin nokkinemme loistavasti! Pasi oli ihan kunkku äänittäjä. Itse en äänityspuuhiin hirveesti osallistunut. Rustailin lähinnä sanoja tai puuhailin jotain muuta jännää... Kävin muun muassa hakemassa koko porukalle kiinalaista ruokaa läheisestä ravintellista.
Pasi ja Antti saivat yllättävän monta biisiä purkkiin. Ainoa takaisku huomattiin kotiinlähtiessä. Ainakin parin viimeisen biisin taustalla oli ihme nakutusta. Pelkäsime, että nakutus olisi jokaisessa biisissä. Asian voisi tarkistaa kuitenkin vasta seuraavalla kerralla. Studiolta lähdettiin siis pieni pelko persiissä. Näinköhän sitä jouduttaisiin taas äänittämään samat jutut moneen kertaan...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti